Miten hevonen haluaa asua?

posted in: Hevosenpito | 0
Ympäristön tarkkailu on tärkeää!

 

Onko nämä hevoset siis täällä aina irti keskenään?”

Mihin ne hevoset menee yöllä?”

Missäs ne asuu talvella sitten?”

Tässä muutama yleisin kysymys, joita kuulen asiakkailta pihatossamme. Pihattotalli on vieläkin Suomessa ilmeisen epätavallinen tapa pitää hevosia, vaikkakin malli yleistyy onneksi jatkuvasti. Pihaton ydinidea on todellakin se, että hevoset elävät laumana ”vapaana” eli irrallaan 24 h vuorokaudesta, vuoden jokaisena päivänä. Tietysti poislukien ne hetken kun ne sidotaan kiinni hoitotoimenpiteisiin ja kun ne käyvät lenkillä ihmisen kanssa ratsain, ajaen tai taluttaen. Käytännössä hevosilla on siis eläinsuojelusäädökset täyttävä halli, joka on mitoitettu kyseiselle laumalle riittävän suureksi (näihin on tarkat säädökset Hevostietokeskuksen sivuilla) sekä suorassa yhteydessä tästä hallista jaloittelutarha (joille laaditut suositukset minimi pinta-alasta löytyvät tästä linkistä). Hyvä pihatto ei kuitenkaan ole mikä tahansa harva lato johon on aidattu minimisuosituksien mukainen pläntti maata.

1. Hevosten täytyy päästä oikeasti tuulen ja sateen suojaan

2. Kaikkien täytyy päästä ruokintapaikalle syömään niin paljon heinää, että lihavuuskunto on normaali.

3. Vettä on oltava tarjolla ympäri vuorokauden, eikä se saa jäätyä ja kaikkien hevosten on päästävä juomaan.

4. Hevosille täytyy saada syötettyä tarpeelliset lisärehut sekä päivittäiset kivennäiset & vitamiinit

5. Jaloittelutarhan täytyy olla sellainen, että se aktivoi hevosia liikkumaan, leikkimään ja sen on oltava turvallinen myös lauman sisäisten välienselvittelytilanteiden osalta.

6. Hevosten täytyy tulla toimeen keskenään edes välttävästi.

Kun nämä toteutuu, ollaan jo hyvällä mallilla.

Vaikka nykyhevonen ei olekaan enää verrattavissa villihevoseen, on siihen sisäänrakennettu valtaosin samat tarpeet kuin villihevosillakin on. Ne tarpeet ohjaavat hevosia todella voimakkaasti ja mikäli hevonen joutuu asumaan ympäristössä missä se ei pääse toteuttamaan juuri mitään luonnollisia tarpeitaan, pahimmillaan ilman hevosseuraa, se stressaantuu. Stressi puolestaan aiheuttaa mm. hyvin yleistä mahahaavaa, sijaistoimintoja sekä arvaamatonta ja ylienergistä käyttäytymistä tai jopa masennuksen tyyppisiä oireita.

Pihatto ei missään nimessä ole hevosen luonnollinen asuinmuoto, mutta sillä koitetaan antaa hevoselle mahdollisimman hyvät puitteet toteuttaa näitä pakottavia lajityypillisiä käyttäytymismalleja. Kaiken ytimessä on siis itse hevonen ja mitä se tarvitsee.

Pihatto on aina auki.

 

Laumassa elävä ja laiduntava saaliseläin

Otsikko sisältää lyhykäisyydessään kaiken sen, mihin hevosen vaistot, elimistö, hormonit ja pakoreaktiot perustuvat ja miksi sillä on tiettyjä tarpeita. Aiheesta on saatu kirjoitettua lukuisia kirjoja ja hevosten lajityypillistä käyttäytymistä on tutkittu ja tutkitaan jatkuvasti, joten en syvenny tieteeseen sen enempää. Käyn muutaman esimerkin avulla läpi miten meidän yrityksessämme on tilaratkaisuilla pyritty huomioimaan nämä tarpeet.

 

Oma pieni lauma
Typy (vas.) ja Selma lähdössä lenkille, Riimi (oik.) on tullut muuten vaan hengaamaan kavereiden seuraksi, samoin kuin Typyn ja Selman takaa pilkottava valkoinen poni. Poniini ei ole enää meillä.

 

Hevoset hakeutuvat luonnostaan pieniin perhelaumoihin, joissa on vain muutama yksilö, useimmiten toisilleen sukua suurimmaksi osaksi. Pienet perhelaumat voivat liittyä toisten perhelaumojen seuraan, jolloin ne villinä eläessään saattavat muodostaa suuriakin populaatioita, mutta perhelauma on se ryhmä jonka sisällä kommunikoidaan ja eletään. Meillä on tällä hetkellä kolme aikuista hevosta joista yksi on tiine tamma. Periaatteessa pihaton pinta-alan mukaan laumassa voisi olla maksimissaan 7 hevosta, mutta haluan pitää hevosmäärän pienempänä ja 4-5 hevosta on näihin puitteisiin aivan sopiva määrä. Laumaamme syntyvä varsa saa elää eri-ikäisten hevosten kanssa. Koska se elää todellakin ympäri vuorokauden laumassa, eikä vain emänsä seurassa, se oppii niin sanotusti ”hevosiksi” eli hevosten oman, erittäin hienovaraisen ja pikkutarkan elekielen. Hevosille on äärimmäisen tärkeää päästä koskettamaan toisiaan, rapsuttelemaan, seisomaan lähekkäin, leikkimään ja tarvittaessa myös riitelemään erimielisyytensä. Usein ihmiset pelkäävät laskea hevosia laumaan juuri tappeluiden tuomien ruhjevammojen pelossa, mutta kun tilaa on riittävästi, tällaiset vammat ovat todella harvinaisia.

 

Ainainen liike

Olen alunperinkin suunnitellut pihaton ja sen jaloittelualueen niin, että se aktivoisi mahdollisimman paljon hevosia liikkumaan vuorokauden aikana. Yhdellä silmäyksellä nähty aitaus harvemmin kiinnostaa hevosia ja ne tyytyvät seiskoskelemaan heinien tarjoilupaikalla. Samoin yksineläjät harvemmin liikkuvat niin kuin laumassa tekisivät. Meillä jaloittelutarha on tallin takana tyypillisen tarhan kokoinen alue, mutta sen yhdestä nurkasta alkaa kapea kuja, joka kiertää ratsastuskenttänä toimivan alueen ja päättyy 120 m päähän itse tallista, postilaatikkomme lähelle. Tuonne päätyyn hevosille tarjoillaan heinät. Juomavesi puolestaan on juuri siellä alueen aivan toisessa päässä, eli makuuhallissa, tallissa. Näin hevosten täytyy liikkua päivittäin kujaa pitkin juodakseen ja syödäkseen.

Tarhaan muodostuu eri kulmauksia ja hevoset käyvät luonnostaan tarkistamassa tiettyjä alueita eri puolilla tarhaa pitkin päivää. Tämä järjestely jäljittelee hevosten luontaista käyskentelyä ruohoa syödessään ja antaa myös mahdollisuuden ylläpitää pakovalmiuttaan, sillä pitkässä kujassa voi päästellä myös laukkaa. Hevoset ovat paljon rauhallisempia ja tasaisempia kun niillä on mahdollisuus toimia näin ympäri vuorokauden, eivätkä ne patoa jaloittelun ja ruuan hamuilun tarvetta seisomalla tallissa. Hevosethan nukkuvat vain 2-5 h yössä, joten ilta kuudelta sisälle otettu ja aamu seistemältä ulos lasketulla hevosella on käynyt aika pitkäksi jo todella kauan aikaa sitten. Ne ovatkin yleensä hyvin levottomia aamuisin karsinatallissa.

Riimi on tullut juomaan pihattoon.

 

Aktiivipihaton tuomasta lisäliikunnasta on meillä hyötynyt ennen yritystoiminnan alkua pikkuponi, joka ei päässyt lihomaan liikaa pihaton ja lauman liikuttaessa sitä. Myös uusin tulokkaame Typy pääsi viime talvena kuntoutumaan alipainosta ja lihaskadosta huippuhyvin suurimmaksi osaksi vain pihatossa liikkuessaan. Alipainon vuoksi sitä ei voinut varsinaisesti treenata, mutta pihatossa se kehitti itselleen tasapainoa ja pikkuhiljaa lihaskuntoa.

 

Hyvä terveys

Pihattoelämällä on useita terveyttä edistäviä piirteitä, joissa ulkoilma on se ratkaisevin tekijä. Hevoset ovat hyvin pölyherkkiä ja ne saavat helposti hengitystievaivoja. Mitä enemmän ne ovat raikkaassa ulkoilmassa, sitä vähemmän ne yskivät. Toki siitepölyallergiat erikseen. Samoin hevosten jänteisiin ja niveliin muodostuu usein rasituksen myötä nestettä ja monilla on karsinassa vietetyn yön jälkeen jalat aika paksut ja lämpimät. Tällaiset vaivat häviävät tyypillisesti kokonaan kun hevoselle annetaan vapaus liikkua tasaisesti ympäri vuorokauden. Meillä on myös aivan konkreettinen esimerkki tästä: Riimi-pappa, jonka jalat sulivat kuiviksi ja viileiksi kuin varsan kintut sen muutettua meille ja pihattoon. Riimillä tiedossa ollut yskiminen on myös vähentynyt.

Tietenkin myös stressitasot pysyvät tasaisemmin alhaalla ja tämän vaikutuksen olen nähnyt etenkin Selmassa, jonka kanssa meillä on jo 11 vuotta kavioliittoa takana ja joka on sairastanut mahahaavan. Selma on hyvin stressiherkkä ja pienimmätkin arkirutiinista poikkeavat muutokset ja yksinjäämiset saavat sen stressitasot nousemaan moninkertaisiksi. Se on aina ollut ennemmin herkästi laihtuvaa sorttia, mutta pihattoon muutettuaan ja vuoden siinä tasattuaan stressejään se alkoi ensimmäistä kertaa eläessään lihoa! Ylipaino ei tietenkään ole hevoselle sen toivottavampi tila kuin alipainokaan, mutta Selman lihominen kertoo kyllä todella selkeästi kuinka laumaelämällä ja sillä ”irrallaan” ololla on hevoselle todella suuri merkitys. Stressi voi tulla hevoselle jo siitä, että on karsinassa jumissa vaikka haluaisi päästä jaloittelemaan.

 

Arvoasia

Iloluontosen arvot ovat luonnonläheisyys, elämyksellisyys ja vastuullisuus. Mielestäni kaikki näistä toteutuvat myös tässä tilaratkaisussamme. Asiakkaani saavat nauttia ja oppia hevosista ja niiden käyttäytymisestä varsin luonnonläheisesti. Monelle asiakkaalleni on todella elämys olla hevoslauman kanssa tekemisissä, nähdä omin silmin niiden hierarkiaa ja myös kokea erilainen tapa pitää hevosia. Ja minä kannan näin vastuuni siitä, että hevoseni, nuo rakkaat työkaverini ja elämänkumppanini saavat elää mahdollisimman onnellista ja stressitöntä elämää.

Joten vastaan aina asiakkaiden alussa esittämiin kysymyksiin: kyllä, ne ovat täällä todellakin irti, ympäri vuorokauden. Vapaina menemään ulos vaikka kello 03.20 yöllä jos siltä tuntuu (ja usein tuntuu) tai makaamaan sisällä aamulla klo 9.00. Ne juovat silloin kun haluavat ja syövät silloin kun haluavat. Rapsuttelevat silloin kuin haluavat ja osoittavat tarpeensa olla yksin silloin kun haluavat. Töihin ne joutuvat silloin kun minä haluan, mutta muun 22-20 h vuorokaudesta ne saavat tehdä mitä lystää siellä keskenään. Käyn tarkkailemassa niitä vähintään kolmesti päivässä. Yöllä ne menevät välillä sisälle ja välillä ulos, miltä milloinkin tuntuu. Ne saattavat myös nukkua siellä kujan toisessa päässä heinäkasassa mieluummin kuin makuuhallissa, koska hevoset tykkäävät tarkkailla luontoa ja ympäristöään ilman näköesteenä olevia seiniä.

Missä ne ovat talvella? No siellä samassa paikassa. Hevosta ei palella lumi eikä pakkanen. Märkä vihmova ja turkin kasteleva sade ja kova tuuli paleltaa. Silloin ne menevät halliin tai hallin käytävälle ja jos märkää jatkuu muutamasta tunnista kauemmin, puen niille sadeloimet. Jos pakkanen laskee alle -20 käyn tarjoamassa toppaloimia niille selkään. Ja jos se laskee alle -23 niin en enää kysele vaan loimitan ainakin yön ajaksi. Hevoset loimitetaan huolellisesti myös hikisinä, kun ne tulevat lenkiltä ja asuvat pihattossa. Villaloimi ja kuoriloimi tai toppaloimi, kasa heinää ja vapaa liikkuminen pitävät hevosen lämpimänä ja kuivattavat hien nopeasti.

Minulle on aina tärkeintä, että hevoseni voivat hyvin ja niillä on kaikki mitä ne tarvitsevat. Luulen, että valtaosa hevosista haluaa asua juuri näin.

Kun kaikki ovat syöneet omat lisärehunsa, Selma saa tiskata. Tässä pesuvuorossa Riimin kippo. Ehkä jo vähän varsamaha pullottaa?!

 

Pihaton ja siellä asuvan seesteisen lauman tuomia elämyksiä pääsee meillä kokemaan mm. Hevoskaveri -toiminnassa. Lämpimästi tervetuloa!

 

Leave a Reply