Pihlajansilmu – Suomen oma karvasmanteliaromi!

Aika villivihanneskauden avaukseen lasketaan täällä Ylä-Savon korkeuksillakin enää viikoissa ja ensimmäisten kerättävien herkkujen joukossa on myös vähemmän hyödynnetty pihlajansilmu. Suomen kansa on kyllä aina tiennyt, että ”Pihlaja on pyhä puu, pyhät on marjat pihlajassa”, mutta kyllä marjojen lisäksi pihlaja antaa myös lehtiensä muodossa huikeita makuelämyksiä!

Pihlajansilmujen salaisuus on niissä maistuva manteliliköörimäinen aromi ja sitä voidaan hyödyntää leivonnaisissa, salaateissa, yrttiteessä, siirapeissa, hyytelöissä ja vaikkapa hilloissa tuomassa lisäpotkua.

 

Pihlajansilmuja keruuiässä.

 

 

Silmujen keruuaika on silloin, kun pörröiset vihreät lehtiaiheet kurkistavat silmusuomuista n. 1-1,5 cm pituisena, juuri ennen kuin ne aukeavat. Keruuaika on yleensä vain joitakin päiviä, oikein lämpimänä keväänä (kuten v. 2018) se voi olla vain yksi päivä! Kannattaa siis tarkkailla pihapihlajia toukokuussa, näillä korkeuksilla luultavasti Äitien päivästä lähtien. Muistathan, että jokamiehenoikeuksilla ei saa kerätä puun osia, joten silmujen kerääminen onnistuu vain omilta mailta tai maanomistajan luvalla.

Silmua voi maistaa tuoreeltaan. Huikea aromi tulee esiin vasta hetken pureskelun jälkeen. Joskus kasvupaikasta tai pihlajasuvusta riippuen ensimaku voi olla hivenen kitkerä, mutta leivonnaisissa ja muissa jatkojalosteissa jäljelle jää vain se ”Amaretto-liköörin” maku.

Jos haluat hyödyntää hillossa tai hyytelössä mausteena tätä hienoa arktista aromia, suosittelen valitsemaan kaveriksi miedomman makuisia marjoja/hedelmiä. Tällöin aromi pääsee esiin ansaitsemallaan tavalla. Esimerkiksi mustikka, juolukka ja variksenmarja ovat toimivia. Minä kokeilin tuota variksenmarja hilloa ja siitä tuli kyllä todella hienostunut ja uniikki lisuke. Tässäpä sen resepti:

 

Variksenmarjahillo pihlajansilmulla

(Pari pientä purkkia)

1 l variksenmarjaa eli kaarnikkaa

1 rkl pihlajansilmuja

0,5 dl vettä

250 g hillosokeria

Kuumenna vesi, marjat ja silmut kattilassa. Sekoita hillosokeri seokseen ja keitä hieman poreillen n. 10 min. Sekoita silloin tällöin ja kuori vaahto pois. Anna jäähtyä n. puoli tuntia, hämmennä välillä. Säilö puhtaisiin, kuumennettuihin purkkeihin tai yhteen purkkiin.

Tätä hilloa voi käyttää juustojen kaverina, ruuan lisukkena, letun päällä tai vaikka kääretortun täytteenä.

 

Kaarnikkahilloa pihlajansilmulla terästettynä.

 

 

 

 

Pihlajansilmu sopii myös kermaisiin jälkiruokiin. Miten olisi vähän isommalle porukalle panna cottaa pihlajansilmulla?

Pihlajansilmu Panna cotta

(n. 12 annosta)

6 dl kermaa

1,5 dl maitoa

¾ dl sokeria

0,5 dl pihlajansilmuja

1 tl vaniljasokeria

5 liivatelehteä

Laita kerma, maito ja pihlajansilmut paksupohjaiseen kattilaan ja keitä miedolla lämmöllä 10-15 min. Laita liivatteet likoamaan runsaaseen kylmään veteen vähintään viideksi minuutiksi. Siivilöi silmut pois seoksesta ja lisää sokeri, vaniljasokeri ja liotetut liivatelehdet kermamaitoseokseen. Sekoita valmis seos huolella tasaiseksi. Ja annoskulhoihin ja laita kylmään hyytymään ainakin tunniksi.

 

Koska pihlajansilmun keruuaika on niin kovin lyhyt, se kannattaa säilöä pakastamalla tai kuivaamalla. Näin pääset käyttämään sitä mausteena ympäri vuoden.

 

Pihlajaa voi hyödyntää keskikesälläkin, kun lehdet ovat jo auenneet täyteen loistoonsa. Pihlajan lehteä voi kuivattaa teeaineeksi (hiostaminen tuo maut vielä paremmin esille) ja tuoreista lehdistä voi tehdä raikasta juomaa Louhisaaren juoman tyyliin. Marttojen reseptiä voi soveltaa korvaamalla mustaherukan lehdet pihlajanlehdillä. Resepti löytyy tästä.

Ihanaa ja inspiroivaa keväänodotusta!

Tulevat tapahtumat Iloluontosessa.

Leave a Reply