Kun tulet meille ratsastamaan, kuulet varmasti lauseen ”Onko sinulla turvaliivi?” Jos vastaat kieltävästi, sinut ohjataan sovittamaan meidän tarjoamia lainaliivejä.
Harvakseltaan joku kyseenalaistaa turvaliivin tärkeyden.
”En ole tottunut.”
”En ole ikinä pitänyt.”
”Se on niin jäykkä, että on vaikea ratsastaa.”
”Jospa minä pysyisin selässä ilman.”
Useimmiten nämä kuuluu kokeneempien ratsastajien suusta kuin kokemattomampien. Kuitenkin ainoa syy, joka hyväksytään turvaliivittömyyteen on se, että meillä tarjotuista liiveistä ei löydy oikeaa kokoa. En mielelläni ”pakota” aikuista ihmistä käyttämään turvaliiviä, mutta en laske satulaankaan ilman. Enää. Työni maastoratsastuksien vetäjänä eri tasoisille ihmisille on opettanut ainankin sen, että mitä tahansa voi sattua ja turvavarusteet ovat helppo tapa minimoida vaurioita.
Tätä aihetta liippaa läheltä myös blogitekstini vuodelta 2019 Pomminvarma hevonen, jossa käsitellään sitä kuinka monta mutkaa on matkassa kun puhutaan turvallisesta ratsastamisesta.
Olen valinnut lainattaviksi sellaisia turvaliivejä, jotka ovat samaan aikaan mahdollisimman miellyttäviä päällä, mutta suojaavat selkärangan lisäksi myös kylkiluita. Myös kypäröitä uusitaan mikäli ne saavat kolauksen tai ikää tulee muuten kypärälle yli 4 vuotta. Tämäkin on muuten tärkeä asia tiedostaa, jos olet aiemmin ratsastanut ja sinulla 5 vuotta vanhempi kypärä. Se ei enää ole turvallinen vaikka olisi asunut vaatekaapin hyllyllä.
On myös paljon asiakkaita jotka ovat nähneet tämän turvaliivipolitiikkamme pelkästään plussana ja joskus olen yllätyksekseni kuullut, että olemme ensimmäinen ”vaellustalli”, joka on turvaliiviä tarjonnut/vaatinut. Se on kyllä sääli. Toivottavasti kaikki alkaisivat panostamaan tähän, turvaliivi on kuitenkin niin edullinen ja pitkäikäinen hankinta yrittäjälle, että ei pitäisi hinnasta jäädä tämä turvallisuusseikka kiinni.
Itse en ratsasta koskaan ilman turvaliiviä. En myöskään kentällä. Aikuisen ihmisen massa kun lentää vauhdikkaasti 160 cm korkeudelta tantereeseen, niin kyllä voi helposti mennä kylkiluita tai nikamia. Mieluummin puen sen, kuin kokeilen mihin sattuu ilman liiviä.
Turvallisia reissuja toivotaan kaikille, mutta luonnonlait täytyy muistaa ja maastoratsastus on aina vähän extremempää kuin kentällä tai maneesissa meneminen. Siksi mielelläni tarjoan talutuksen hyvin herkästi. Taluttaja toimittaa silloin vain kentän aidan virkaa, mikäli tilanne tulee eikä hevonen ole enää ratsastajan hallinnassa. Mukavampi se on olla silloin siinä narun päässä kuin kadota horisonttiin, vai mitä?
Otathan siis tarjoamamme turvaliivin itsellesi suojaksi ja riemuitse siitä, että luustosi on meille niin tärkeä.
Vastaa